Kuvakaruselli

70 vuotta koripalloa!

Riennon naisten ja miesten joukkueet lähdössä Euroopan pelireissulle 1962

Turun Riento 1906 –
Turun Riennon Koripallo 1942 –

Otteita Riennon 100-vuotishistoriikista ”Urheilusta energiaa elämään, Riennon vuosisata 1906-2006”

Palloilulajeissa Riento on menestynyt parhaiten koripallossa, joka otettiin seuran lajivalikoimaan vuonna 1942.

Heti ensimmäisellä mestaruussarjakaudella vuonna 1946 Riennon miehet palkittiin hopeamitaleilla. Riento ja Helsingin NMKY päätyivät tasapisteisiin, mutta uusintaottelussa helsinkiläiset olivat parempia. Riennon miehet pelasivat ylimmällä sarjatasolla 15 kautta 1967 – 1972, joiden aikana voittoja kertyi 119 ja tappioita 131. Menestyskaudella rientolaisista maajoukkueeseen ylsivät Lauri Nurma, Pertti Laanti, Jarmo Mäki, Olavi Kinnari, Kari Liimo, Ossi Gustafsson ja Vesa Jääskeläinen. Tämän jälkeen Riennon miesten joukkue pelasi alemmilla sarjatasoilla ennen kuin toiminta hiipui kokonaan 90-luvun puolivälissä. 

Myös naiset innostuivat koripallosta. Ensimmäisessä piirisarjan ottelussa sota-aikana Turun tennishallissa vastakkain olivat Riento ja Urheiluliitto, ja ottelu päättyi Urheiluliiton voittoon jalkapallolukemin 4-2 (0-0).  Myöhemmin riennottaret saavuttivat menestystä SM-sarjassa, vuonna 1948 pronssia, 1950 hopeaa, 1958 pronssia ja 1960 hopeaa. Hopeajoukkue: Lea Kannasto, Pirkko-Liisa Olenius, Päivikki Hakola, Anneli Mattila, Lilly Åhlström, Ingeborg Oksanen, Aino Karma, Soili Kivikoski, Leila Ortio, Terttu Brunila, Sirja Grönberg, Seija Sunila, Liisa Uutela, Maija Nurmi, Liisa Stormbom, ja Pirjo Nummelin. Vuonna 1948 Merja Mickelson valittiin ensimmäisenä rientolaisena maaseudun joukkueeseen Helsinkiä vastaan. Myöhemmin hän edusti Suomea 13 maaottelussa. Vuonna 1964 Riento kuitenkin lopetti naiskoripallon taloudellisiin syihin vedoten, mutta herätti henkiin jälleen vuonna 1976. Riennon naiset perivät Urheiluliiton paikan Suomensarjassa ja kipusivat heti seuraavana vuonna ylimmälle sarjatasolle.

Kultainen 1980-luku

Riennon ensimmäiset vuodet SM-sarjassa sujuivat keskikastissa joukkueen sijoittuessa parhaimmillaan viidenneksi 1970-luvulla, ehti Riento käväistä yhden kauden Suomisarjassakin. 1980-luvun alussa Riennon naisiin liittyi 190-senttinen Lisa Bolin, joka oli ensimmäinen Suomen naisten sarjoissa nähty ulkomaalaisapu. Kyseessä ei kuitenkaan varsinaisesti ollut hankittu vahvistus, vaan Lisa tuli Rientoon poikaystävänsä Herbert Wrightin kautta, joka pelasi  Turun Pyrkivän I-divisioonajoukkueessa. Kaudella 1986-87 Riento oli voittaja naiskoripallon siirtomarkkinoilla ja joukkueeseen liittyi useita lupaavia pelaajia sekä jenkkiapu Emily Ellis.  Keväällä 1987 Riento saikin juhlia SM-pronssia! Pronssimitalistit 1986-87: Tuula Korte, Terhi Vuorio, Pirjo Rannikko, Sari Muhonen, Aija Huhtamäki, Minna Heikkilä, Rita Krüger, Anne Hietanen, Helena Saarinen, Paula Palmroth, Nina Pajanti, Pirkko Niemi ja Emily Ellis, valmentajat Ilkka Ostela ja Johannes Lahti, joukkueenjohto Jouko Hietaniemi. Kausilla 1987-88 ja 1988-89 Riento sijoittui neljänneksi ja viidenneksi, ennen kuin räjäytti pankin kaudella 1989-90 voittamalla SM-kultaa häviämättä kotonaan kertaakaan ja voittamalla perään vielä välierät FoAa vastaan 3-0 ja finaalit KaPoa vastaan 3-0 puhtaalla pelillä! Suomen mestarit 1990: Anne Hietanen, Maija Strandberg, Aija Huhtamäki, Riikka Laanti, Sari Muhonen, Svetlana Sokolan, Pirjo Rannikko, Leena Vestala, Tuula Korte, Jaana Sintonen, Nina Johansson, valmentaja Ilkka Ostela, joukkueenjohto Hannu Tuomi, huolto Minna Heikkilä.

 Tapahtumarikas 1990-luku

1990-luvun alkuvuodet naisten edustusjoukkue pelasi SM-sarjassa menestyksekkäästi, voittaen Suomen Cupin ja SM-pronssia kaudella 1992-93 joukkueella: Minna Luostarinen, Anne Kauha, Mirja Ahonen, Leena Vestala, Kirsi Dietrich, Rita Krüger, Seija Leino, Maaret Artosalo, Aila Korte, Svetlana Sokolan, Jaana Sinkkonen, Jaana Sintonen ja Raissa Nirvi. Valmennus Ilkka Ostela, joukkueenjohto Hannu Tuomi. Tämän menestyskauden jälkeen Riennon talous ei enää kestänyt muilta paikkakunnilta hankittuja vahvistuksia ja edellisiltä kausilta periytyneitä ankaria velkoja, joten edessä oli välttämätön nuorennusleikkaus; omiin nuoriin nojaavan joukkueen rakentaminen.   Avainpelaajien siirryttyä muualle pelaamaan, töihin tai perheen pariin  kausi 1993-94 osoittautui tuskaiseksi ja päättyi putoamiseen I-divisioonaan. Edustusjoukkueen divarikausina menestystä tuli kuitenkin seniorisarjoista, joissa TuRi Ladies (lähes RieMu) nappasi kaksi perättäistä Suomen mestaruutta 35-vuotiaiden sarjassa vuosina 1997 ja 1998 joukkueellaan: Ülle Järv, Anne Hietanen, Tuula Madekivi, Maria Badinici, Leena Sten, Tuula Hirkman, Paula Palmroth, Taina Saarinen, Tuula Korte, Mere Andersson ja Sari Puittinen (os. Muhonen).

1990-luvun loppupuolella alkoi Riennon juniorityön vahva aika, maajoukkueleireille kutsuttiin peräti seitsemän rientolaista, joista tyttömaajoukkueisiin nimettiin neljä. Kaudella 1998-99 Riennon 20-v. tytöt, A-tytöt ja B-tytöt kaikki selvittivät tiensä ikäluokkansa SM-sarjaan. Tämän jälkeen SM-sarjapeleistä tuli junioreille lähes jokavuotista toimintaa.

Vahvaa juniorityötä 2000-luvulla

2000-luvulla Riennosta yli 25 nuorta tyttökoripalloilijaa lunasti paikkansa Suomen nuorten maajoukkueryhmissä. He edustivat seuraa ansiokkaasti leireillä, maaotteluissa ja turnauksissa PM- ja EM-tasolla. USAn yliopistojen koripallokentille Riennosta ponnistivat Vio Badinici, Heini Suokari, Riikka Lehtonen, Carita Alander, Tiina Sten, Minna Sten ja Salla Ekström, ja ammattilaisiksi saakka mm. Heini, Riikka ja Tiina. Nykyisessä naisten maajoukkueessa on kaksi Riennon kasvattia: Tiina ja Minna Sten.

Riennon tyttöjoukkueet ovat viime vuosina pelanneet voitokkaasti nuorten SM-sarjoissa; saavutuksinaan neljä kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Riennottaret ovat säännönmukaisesti esiintyneet nuorten SM- ja aluesarjojen välierissä ja final foureissa hyvällä menestyksellä.

Naisten edustusjoukkue pelasi pääsääntöisesti I divisioonassa, lukuunottamatta pyrähdystä SM-sarjassa kaudella 2003-04 voittaen Cup-hopeaa ja sijoittuen viidenneksi, mutta pudoten sekavan kauden 2004-05 päätteeksi jälleen I-divisioonaan.

Uuteen nousuun 2010-luvulla

Riennon naiset pelasivat I divisioonan keskikastissa naisten ja A-tyttöjen yhdistelmäjoukkueella, joka ei oikein tyydyttänyt aikuispelaajia sen enempää kuin nuoria tyttöjäkään. Vuosikymmenen vaihteessa Riennon Koripallon hallitus päättikin alkaa nostaa naisten joukkueen profiilia ja muodostaa erilliset naisten edustusjoukkueen ja A-tyttöjen kilpajoukkueen, jotka toimisivat yhteistyössä, mutta eivät kuitenkaan enää pelaisi yhtenä joukkueena.  Tavoitteeksi myös asetettiin naisten joukkueen nousu SM-sarjaan muutaman vuoden tähtäimellä, mieluusti juuri Riennon Koripallon 70-vuotisjuhlavuodeksi.

Kaudella 2010-2011 naisten joukkue nousikin jo SM-karsintoihin, mutta joutui karsinnoissa tunnustamaan jyväskyläläisen HoNsUn paremmaksi. Riento kuitenkin kiitti SM-tason pelikokemuksesta ja jatkoi seuraavalla kaudella 2011-2012 samoissa merkeissä edeten jälleen SM-karsintaan HyPoa vastaan, kolmen tiukan kamppailun jälkeen Riento joutui jälleen hautaamaan haaveensa SM-paikasta HyPon varmistaessa nousunsa. Kesän aikana kuitenkin yksi joukkue luopui naisten SM-sarjapaikastaan ja Riento nousi mukaan naisten SM-sarjaan kaudeksi 2012-2013 juuri tavoitteensa mukaisesti. Naisten SM-sarja on alkanut tiukoissa merkeissä ja Riennolla on sarjanousijana kova haaste säilyttää sarjapaikkansa ja parhaassa tapauksessa tavoitella jopa pudotuspeleihin.

Nyt Turun Riennon Koripallo kuuluu Suomen merkittävimpiin naisten ja tyttöjen koripalloseuroihin. Naisten edustusjoukkue pelaa SM-sarjaa, A- ja B-tytöt pelaavat ikäluokkiensa valtakunnallisissa kilpasarjoissa. Nuoremmissa junioreissa Riennolla on tyttöjoukkueet jokaisessa ikäluokassa läntisen alueen sarjoissa sekä oma harrasteryhmä Piccolo-Basket alle kouluikäisille lapsille, Fun Basket nuorille tytöille ja Unified-ryhmä vammaisille nuorille. Riennon Tiikerit pelaavat miesten pyörätuolikoripallon SM-sarjassa. Turun Riennon harrasteryhmässä koripalloilevat peliuransa aktiivisimman vaiheen hetkiseksi unohtaneet tai muuten vain varttuneemmat ja kokeneemmat. Turun Riennon Koripallo sai syyskuussa 2008 Nuori Suomi -sinetin tunnustukseksi tekemästään laadukkaasta nuorisotyöstä.

Riennon miesten SM-mitalit

1946    hopea
1947    pronssi
1968    pronssi
1971    hopea

Riennon naisten SM-mitalit

1949    pronssi
1951    hopea
1958    pronssi
1960    hopea
1961    hopea
1964    pronssi
1987    pronssi
1990    kulta
1993    pronssi

Riennon naisten Suomen Cup –mitalit

1987    hopea
1989    hopea
1990    hopea
1992    kulta
2003    hopea

Riennon 20-v./22-v. naisten SM-mitalit

2002    pronssi (20-v.)
2003    hopea
2004    kulta
2005    kulta

Riennon A-tyttöjen SM-mitalit

2001    hopea
2003    kulta
2009    pronssi

Riennon B-tyttöjen SM-mitalit

2006    hopea
2007    kulta